perjantai 19. toukokuuta 2017

Ensin tuli Europa Clipper, tulisiko sitten Europa Lander? (toivotaan ainakin niin)

Aurinkokunnassamme on kaikenlaisia palleroita kiertämässä keskustähteämme. Ja sitten on vähän pienempiä palleroita kiertämässä näitä isompia palleroita. No, tämähän nyt on ihan peruskauraa, joku voisi sanoa, ja suurimmalle osalle tämän kotoisen palleron asukkaista näin onkin. Mutta se, mitä näistä Auringon kiertolaisista ja kiertolaisten kiertolaisista tiedämme, ei enää olekaan kauraa, eikä oikein mitään muutakaan viljaa. Siksipä on hyvä, että meillä on monia avaruusjärjestöjä sekä useita erilaisia tutkimusohjelmia tuntemattomien asioiden selvittämiseksi.

Cassini kuljetti liftari Huygensin Titan- kuulle, ja itse pääalus on kierrellyt Saturnusta kohta kolmentoista vuoden ajan. Molemmat laitteet ovat avannut salaisuuksien verhoa, mutta samalla kyllä herättäneet liudan uusia kysymyksiä. Ikäänkuin sen raotetun verhon takana olisikin ollut sankka sumu, josta näkee läpi lähelle, mutta ne kaukana siintävät möllykät jäävät vain hahmoiksi. Onneksi uusia hankkeita on Saturnuksenkin varalle suunnitteilla.

Jupiterin ympäristössä pörrää tällä hetkellä Juno, ja sen jälkeen aurinkokuntamme suurin planeetta saa seurakseen Europa Clipperin. Tämän tehtävän päätarkoitus ei ole Jupiter, vaan kuten nimi kertoo, Europa kuu. Aivan joissakin alkusuunnitelmista muistan olleen jonkinlaista puhetta laskeutujasta, mutta tämä ei toteutunut. Mutta ei se mitään, koska Europa Clipper saa mahdollisesti seuraajakseen Europan pinnalle kopsahtavan vekottimen.


Kuva: NASA / JPL
Ennen kuin kuitenkaan vallan innostutaan, niin homma nimi on seuraavanlainen. NASA pyytää nyt kilpailun kautta tiedeyhteisöltä ehdotuksia instrumenteista, joita Europa- kuulle laskeutuvassa aluksessa voisi olla. Vaikka instrumenttien perään huutelu onkin jo iso askel, niin ollaan kuitenkin vasta luonnosteluvaiheessa. Europa- lasekutujasta ei ole tehty mitään varmaa tai sitovaa päätöstä (ja vaikka olisikin, niin välillä tapahtuu sellaisia outoja budjettileikkauksia, jotka pyyhkivät juttuja olemattomiin - toivottavasti Europa Clipper säästyilti tältä), vaan ollaan vielä hyvin tiukasti mahdollinen vaiheessa.
Toivoa tämän laskeutujan toteutumisesta kuitenkin on, ja sitenpä ehdotusten hakemiselle on järjestetty rahoitusta tälle vuodelle.

Jos tässä kilpailussa pääsee A- vaiheeseen, on jo pitkällä. Silloin olisi luvassa 1,5 miljoonan taalan rahoitus (korkeintaan 12 kuukaudeksi), jolla viedä suunnitelmaansa eteenpäin. Tähän vaiheeseen otetaan korkeintaan kymmenen ehdotusta, joista NASA sitten saattaa valita joitakin tehtävän seuraavaan vaiheeseen. Eli paljon josseja ja ehkiä, mutta aina tutkimusten edetessä toteuttamisvaiheeseen, joku pääsee mukaan (ainakin melko varmasti).

Jottei hommasta nyt tehtäisi liian helppoa, niin on tietenkin asetettu raamit. NASAlla on kolme erilaista tärkeysjärjestystä asioille, joita halutaan tutkia.

1. Etsitään todisteita mahdollisesta elämästä.

2. Arvioidaan Europa- kuun elinkelpoisuutta tekniikoilla, jotka ovat mahdollisia laskeutujalle.

3. Tutkitaan kuun pintaa sekä pinnan alaisia ominaisuuksia laskeutujan alueelta.

Vuoden 2016 alussa NASAn Planetary Science Division alkoi pohtia Europa- laskeutujan mahdollisia ominaisuuksia sekä sitä, mitä Europalla halutaan tutkia. Tämän pohjalta sitten NASAssa tuumittiin, onko hommassa kaiken kaikkiaan järkeä. Ja ilmeisesti sitä sen verran löytyi, että ollaan tässä vaiheessa. Tuosta Divisioonan pohdinnasta syntyi sellaiset reilu parisataa sivua paksu pumaska, jossa pohdintaa piisaa. Itse sitä vähän selailin, ja koetan jotain pientä (ei näillä lahjoilla muutakaan voi) siitä raapustaa seuraavaksi.

Ykköskohdassa ei tyydytä vain siihen, että “juu, kyllä tääl varmaan jotain pöpöpä saattaa elääkin, mut eipä siitä sit sen enempää”, vaan homma halutaan varmistaa vähintään yhdeksän eri todisteen kautta. Lisäksi pitää pystyä erottamaan mahdollinen hurraa löytö sellaisesta kohteesta, joka onkin peräisin ihan täältä Maasta. Vaikka alukset ovat aina steriloituja, niin silti se pieni mahdollisuus saastumiselle aina on.

Jos niin hyvin käy, että merkkejä mahdollisesta elämästä löytyy, astutaan kohtaan kaksi ja pohditaan kuun mahdollista elinkelpoisuutta tällä hetkellä. Jos taas käy niin, että ykköskohta on vesiperä, kakkoskohdassa pitäisi sitten pohtia sitä, miksi näin on.

Kolmoskohdassa sitten kartoitetaan kuun rakennetta sen pinnalla ja pinnan alla. Tämä on kauaskantoinen kohta siksi, että tämän tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää mahdollisten myöhempien luotainten suunnitteluapuna - sellaisten, jotka voisivat tutkia pintaa laajemminkin tai mennä jopa pinnan alle. Jännää.


Tässä kuvassa taiteilijan ajatus siitä, miltä Europa Clipper näyttäisi, jos joku pääsisi sen kuvaamaan työssään.
Kuva: NASA
Eli, jos siltä tuntuu, niin suunnitelmaa sisään. Ei sitä näin hyviä tilaisuuksia kuitenkaan kovin usein ole tarjolla, jos tällainen aihe sattuu olemaan omaa sydäntään ja duuniaan lähellä.

Lisää aiheesta löytyy NASAn artikkelista tämän linkin takaa.

Tuo Divisioonan laatima pumaska löytyy tämän linkin takaa (PDF- tiedosto).

Europa Clipperistä sekä tästä suunnitelmaluonnoksesta voi lukea lisää tämän linkin takaa. Tästä linkistä löytyy myös tuo PDF- tiedosto sekä myös samanlainen pumaska, joka aiemmin tehtiin Europa Clipperistäkin.

Europa Clipperin oma NASA- sivusto löytyy tämän linkin takaa.

Jos haluaa lisää tietoa Junosta, löytyy luotaimen oma NASA- sivusto tämän linkin takaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti